Ostoskeskuksen ravintolarysässä ei sapuskaltaan sovi odottaa liikoja ja tämä ravitsemusliike tuntuu juuri vastaavan siihen valtaisaan kysyntään joka ravintolapalveluihin kohdistuu niiden kuluttajien taholta jotka eivät paljoa vaadi, kunhan vatsa tulee täyteen ja siinä se.
Wienerleike on takuuvarma klassikko. Yleensä sillä tässä maassa tarkoitetaan hakattua ja leivitettyä porsaspihviä joka maistuu täsmälleen siltä mitä mausteita leivitykseen on raskittu laittaa. Tällä kertaa maku oli aivan kohtuullinen, vaikkkakin olen antanut hemmotella itseni uskomaan että pihvin päälle pruukataan läiskäistä vähän kaprista ja anjovista niin tälläkin kertaa suhtaudun maailmanmiehen luontaisella joustavuudella niiden puuttumiseen. Sen sijaan pihvin kera tarjotut ryppyranskalaiset eivät varsinaisesti tunnelmaa kohottaneet, niistä kun näki jo monen metrin päästä että einestehtaalta ollaan ja maku jääkin nollaan. Päättelen tästä muidenkin lisukevaihtoehtojen olevan yhtä tasalaatuisia ja aivan epäilemättä hygieniasäännösten mukaisia, jos näistä nyt jotain nättia sanottavaa pitää keksiä.
Onneksi itse ravintolan puolella olleessa vapaassa pöydässä oli ketsupipurkki pelastamassa tilannetta, varsinaisen ruokapihan puolella istuessa ei sitäkään laihaa lohtua olisi ollut. Valitettavasti ketsuppi oli merkittömässä purkissa olevaa ties mitä ketsuppia joka lienee enemmäkin lapsikuluttajille tai öisille nakkikioskeille suunnattua sorttia. Veikkaan Meiralla olevan sormensa pelissä tässä asiassa. Miellyttävänä yllätyksenä lautaselle oli saatu mahdutettua hieman tuoretta salaattiakin mukaan mikä ilahdutti mieltäni jossakin määrin. Muuten tässä suuressa Forumin wienerleiketaistossa noin 3 metrin päässä oleva La Grill pitää toistaiseksi ykkössijaa.
Ilmeisesti Manhattan Steak House on toiminut tällä liikepaikalla noin vuodesta 1986 eli jotain siellä tehdään oikein. Tai ainakin sellaista mitä väki haluaa syödä, mikä ei aivan joka vinkkelistä katsottuna ole sama asia.
maanantai 28. toukokuuta 2012
perjantai 18. toukokuuta 2012
Stockmann, F8
Oma vika. Mitäs menin.
On itsestään selvää että tavarataloon sijoitettu ruokala tuppaa olemaan eräänlainen lisäpalvelu. Vähän kuin huoltoasemien ravintolat. Tavaratalon markkinointiviestinnästä olin kuitenkin onnistunut muodostamaan sellaisen käsityksen että tässä olisi kyseessä vähän mukavampi kuppila jossa kelpaa rentoutua ja herkutella ostosten lomassa. Herkutteluasian suhteen ei juuri ole huomauttamista mutta muuten vähän tökkii tämä edistyksellinen konsepti.
Salaattibaarista saa muodikkaasti osoitella sormella vitriinin kyljestä että mitä kivaa siihen salaattiin nyt sitten laitetaan. Hinnat selviävät tiskin takaa monitorin näytöltä jossa informaatio liikkuu niin rivakkaan tahtiin että suositeltavaa olisi ottaa mukaan tulkiksi kokeneempi pörssimeklari tai lennonjohtaja. Kolmen lisukkeen salaatti maksoi vähän toista kymppiä. Kun lautanen on tarjottimella (tarjotin on alhaalla oikealla piilossa) saa asiakas suunnistaa varsin puutteellisen viitoituksen varassa etsimään salaattikastikkeita ja siemeniä, kassa taas löytyy jostain muualta ja hetken lounaskansan seassa pujoteltuaan voi löytää myös leipätiskin jossa ei sivumennen sanottuna ollut voita laisinkaan, vain margariinejä. Kyllä, myös Oivariini on margariini. Olisi ollut edes jotain kolesterolinvähennystököttejä mutta ei. Samassa yhteydessä on piste jossa voi täyttää vesilasinsa.
Pöydät ovat hiukan ahtaan oloiset, kun pöydässä on viisi tuolia valmiina voi olla varma että neljä henkeä ei mahdu mukavasti aterioimaan ja käytävän vieressä istuessaan voi kätevästi laskea takaa kulkevat lastenvaunut sen perusteella montakö tökkäystä selässään tuntee. Käytetyille astioille ja tarjoittimille tarkoitetut vaunut on asetettu kätevästi näkyville joko niiden korkealuokkaisen designin vuoksi tai vaihtoehtoisesti merkiksi siitä että pöytä olisi suotavaa siivota itse. Itse suosin ensimmäistä tulkintaa mutta myös toinen vaihtoehto näytti saavuttaneen runsaasti kannattajia.
Kyllä tuolla syödä voi mutta mielummin asioin jossain muualla. Saman saa monista muistakin ympäristön paikoista, halvemmalla ja mukavammin.
On itsestään selvää että tavarataloon sijoitettu ruokala tuppaa olemaan eräänlainen lisäpalvelu. Vähän kuin huoltoasemien ravintolat. Tavaratalon markkinointiviestinnästä olin kuitenkin onnistunut muodostamaan sellaisen käsityksen että tässä olisi kyseessä vähän mukavampi kuppila jossa kelpaa rentoutua ja herkutella ostosten lomassa. Herkutteluasian suhteen ei juuri ole huomauttamista mutta muuten vähän tökkii tämä edistyksellinen konsepti.
Salaattibaarista saa muodikkaasti osoitella sormella vitriinin kyljestä että mitä kivaa siihen salaattiin nyt sitten laitetaan. Hinnat selviävät tiskin takaa monitorin näytöltä jossa informaatio liikkuu niin rivakkaan tahtiin että suositeltavaa olisi ottaa mukaan tulkiksi kokeneempi pörssimeklari tai lennonjohtaja. Kolmen lisukkeen salaatti maksoi vähän toista kymppiä. Kun lautanen on tarjottimella (tarjotin on alhaalla oikealla piilossa) saa asiakas suunnistaa varsin puutteellisen viitoituksen varassa etsimään salaattikastikkeita ja siemeniä, kassa taas löytyy jostain muualta ja hetken lounaskansan seassa pujoteltuaan voi löytää myös leipätiskin jossa ei sivumennen sanottuna ollut voita laisinkaan, vain margariinejä. Kyllä, myös Oivariini on margariini. Olisi ollut edes jotain kolesterolinvähennystököttejä mutta ei. Samassa yhteydessä on piste jossa voi täyttää vesilasinsa.
Pöydät ovat hiukan ahtaan oloiset, kun pöydässä on viisi tuolia valmiina voi olla varma että neljä henkeä ei mahdu mukavasti aterioimaan ja käytävän vieressä istuessaan voi kätevästi laskea takaa kulkevat lastenvaunut sen perusteella montakö tökkäystä selässään tuntee. Käytetyille astioille ja tarjoittimille tarkoitetut vaunut on asetettu kätevästi näkyville joko niiden korkealuokkaisen designin vuoksi tai vaihtoehtoisesti merkiksi siitä että pöytä olisi suotavaa siivota itse. Itse suosin ensimmäistä tulkintaa mutta myös toinen vaihtoehto näytti saavuttaneen runsaasti kannattajia.
Kyllä tuolla syödä voi mutta mielummin asioin jossain muualla. Saman saa monista muistakin ympäristön paikoista, halvemmalla ja mukavammin.
keskiviikko 16. toukokuuta 2012
KarlJohan
Mukava havaita että aivan Helsingin ydinkeskustassa, pari sataa metriä Stockmannilta löytyy vielä pieni ja laatuunsa nähden melko edullinen lounaspaikka. Annosten hinnat alkavat noin 9 eurosta ja kalleimmat ovat siinä vähän alle kahden kympin. Jokaisella piipahduskerralla noin 2 lounassetelin hintainen annos on osoittautunut jos ei oivalliseksi niin ainakin kohtuullisen hyväksi.
Asiakaspaikkoja ei kovin paljoa ole joten paikalle kannattaa suunnata ajoissa ja siitä huolimatta kannattaa varautua siihen että löytää itsensä istumasta vieraiden ihmisten vierestä sikäli kun pöydissä on tilaa. Päivän ruokalista löytyy kassatiskin vierestä liitutaululta, ja tiskillä on myös pieni, sangen vaatimaton salaattipöytä.
Lounaslistaa on turha netistä etsiä, annosten ainekset näyttävät valikoituvan sen mukaan mitä hyvää tänään on saatu hankittua. Sesongin mukaan mennään. Talvella olen nauttinut mainiota mademuhennosta ja keväällä olen kurkkinut ohi kulkiessani ujosti josko siellä jo olisi mainintaa korvasienistä jota en vielä ole tähän päivään mennessä havainnut.
Sisäelimiä pitäisi oleman tarjolla säännöllisesti. Tänään listalta valikoitui karitsan munuaisia sinappikermalla perunamuhennoksen kera 16€ hintaan ja mielestäni investointi kannatti. Annoksen tasosta on paha sanoa mitään koska karitsan munuaiset eivät yleensä kuulu jokapäiväiseen ruokavaliooni mutta makua piisasi, syödessä tuli hyvä mieli ja päätin tilata samaa toistenkin jos se vielä joskus on mahdollista.
Paikassa oli lounasajasta huolimatta tietynlainen kiireettömyyden tuntu ja tuhdihkon annoksen nautittuani laitoinkin hämmästyneenä merkille että ateriaan ei kulunut juuri sen enempää aikaa kuin normaaliin hampurilaisravintolassa käväisyyn. Hyvä näin.
Asiakaspaikkoja ei kovin paljoa ole joten paikalle kannattaa suunnata ajoissa ja siitä huolimatta kannattaa varautua siihen että löytää itsensä istumasta vieraiden ihmisten vierestä sikäli kun pöydissä on tilaa. Päivän ruokalista löytyy kassatiskin vierestä liitutaululta, ja tiskillä on myös pieni, sangen vaatimaton salaattipöytä.
Lounaslistaa on turha netistä etsiä, annosten ainekset näyttävät valikoituvan sen mukaan mitä hyvää tänään on saatu hankittua. Sesongin mukaan mennään. Talvella olen nauttinut mainiota mademuhennosta ja keväällä olen kurkkinut ohi kulkiessani ujosti josko siellä jo olisi mainintaa korvasienistä jota en vielä ole tähän päivään mennessä havainnut.
Sisäelimiä pitäisi oleman tarjolla säännöllisesti. Tänään listalta valikoitui karitsan munuaisia sinappikermalla perunamuhennoksen kera 16€ hintaan ja mielestäni investointi kannatti. Annoksen tasosta on paha sanoa mitään koska karitsan munuaiset eivät yleensä kuulu jokapäiväiseen ruokavaliooni mutta makua piisasi, syödessä tuli hyvä mieli ja päätin tilata samaa toistenkin jos se vielä joskus on mahdollista.
Paikassa oli lounasajasta huolimatta tietynlainen kiireettömyyden tuntu ja tuhdihkon annoksen nautittuani laitoinkin hämmästyneenä merkille että ateriaan ei kulunut juuri sen enempää aikaa kuin normaaliin hampurilaisravintolassa käväisyyn. Hyvä näin.
keskiviikko 2. toukokuuta 2012
Ravintola Katsomo
Savoy-teatterin eli entisen elokuvateatteri Savoyn aulan yhteydessä sijaitseva Ravintola Katsomo on mukava yllätys. Itse ravintolatila näyttäisi olevan vanhasta sisäpihasta huolella remontoitu ja katettu tila, joten yleisvaikutelma on varsin raikas ja valoisa varsinkin kirkkaalla säällä. Ensimmäinen vaikutelma sisään astuessa on että tämä on varmasti hirmuisen kallis ravintola mutta lounas näyttäisi olevan tarkalleen samaa hintaluokkaa kuin muissakin alueen ravintoloissa eli hinnoiteltu sen arvokkaimman lounassetelin mukaan.
Alkusalaatteja oli tarjolla kolmea eri sorttia ja ne tosiaan olivat salaatteja, tällä kertaa tarjolla oli vihersalaattia, katkarapusalaatti tai maalaissalaatti joista valitsin jälkimmäisen. Salaatissa oli vihreitä papuja ja erilaisia marinoituja vihanneksia. Maukasta ja maistuvaa. Pelkästään salaatti olisi itsenään ollut jo riittävä lounas.
Koska olen ahne ja mässäilyyn taipuvainen, valitsin seisovasta pöydästä vielä pyttipannun jossa oli mukava sekoitus erilaisia lihoja ja makkaroita, perunat olivat uusia kuorineen kypsytettyjä, jos ne olisivat olleet ranskalaisia niitä oltaisiin sanottu maalaisranskalaisiksi mutta koska ne olivat paistettuja voinemme samalla logiikalla kutsua niitä maalaispaistetuiksi. Tarjolla oli myös reiluja suolakurkkusiivuja ja paistettuja munia, jotka toisin kuin yleensä luullaan on näköjään mahdollista asettaa buffettiin tarjolla nätisti vain toiselta puolelta paistettuna ja keltuainen juuri niin valuvan löysänä kuin ne tykkään laittaa.
Yllättävän maukas kokonaisuus, taitaa olla parhaita seisovan pöydän pyttipannuja mitä ikinä olen saanut.
Täällä pitää käydä toistekin. Liian monta kertaa olen kävellyt ohi, tämä tullee olemaan yksi vakiopaikoistani jos taso on jatkossakin samaa luokkkaa.
Alkusalaatteja oli tarjolla kolmea eri sorttia ja ne tosiaan olivat salaatteja, tällä kertaa tarjolla oli vihersalaattia, katkarapusalaatti tai maalaissalaatti joista valitsin jälkimmäisen. Salaatissa oli vihreitä papuja ja erilaisia marinoituja vihanneksia. Maukasta ja maistuvaa. Pelkästään salaatti olisi itsenään ollut jo riittävä lounas.
Koska olen ahne ja mässäilyyn taipuvainen, valitsin seisovasta pöydästä vielä pyttipannun jossa oli mukava sekoitus erilaisia lihoja ja makkaroita, perunat olivat uusia kuorineen kypsytettyjä, jos ne olisivat olleet ranskalaisia niitä oltaisiin sanottu maalaisranskalaisiksi mutta koska ne olivat paistettuja voinemme samalla logiikalla kutsua niitä maalaispaistetuiksi. Tarjolla oli myös reiluja suolakurkkusiivuja ja paistettuja munia, jotka toisin kuin yleensä luullaan on näköjään mahdollista asettaa buffettiin tarjolla nätisti vain toiselta puolelta paistettuna ja keltuainen juuri niin valuvan löysänä kuin ne tykkään laittaa.
Yllättävän maukas kokonaisuus, taitaa olla parhaita seisovan pöydän pyttipannuja mitä ikinä olen saanut.
Täällä pitää käydä toistekin. Liian monta kertaa olen kävellyt ohi, tämä tullee olemaan yksi vakiopaikoistani jos taso on jatkossakin samaa luokkkaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)